Tämmöinen mörökölli oli kanssa LPR:n kuormassa. Pyörivä melko täydellinen projekti. Puut ja pöntöt olivat jääneet välille. Koneessa on kohtuullisen erikoinen Friedmann:in rasvari (ei ole ennen tullut moista värkkiä vastaan)
Tyyppikilpi oli jäänyt välille, joten otimme session numeron löytämiseksi ja löytyihän semmoinen männän laesta. Numero on (ilmeisesti) 71, eli jos tuo on sarjanumero, niin kone on tehty ennen vuotta 1914...  Olisipa sitten aikalailla alkupään Porilaisia...

Numero löytyi ja on 713, eli valmistusajankohta siirtyy tuonne 1910-20-lukujen taitteeseen.

Sarjanumeron 3 oli vain valuarpi ja vasarointijälkiä, joten edelleenkin varmoja numeroita on vain tuo 71.
Koneen myynyt harrastaja aikoi yrittää selvitellä tuon historiaa, jospa sitä kautta saisi vähän suuntia vuosimallikysymykseen..

Piti ruveta kirjoittelemaan tuon karhun osalta. Sylinteri rupeaa olemaan nipussa, oli sen verran pahasti paikattu, että silmä ei kestanyt. Näkyy kuparillakin juoteltu valurautaa Saimaan saaressa, tai siellä suunnalla. Kuulan pultit pitää
vaihtaa nykyisen kolmen 1/2 witfordin tilalle kuusi 3/8 pulttia. Tästa tapauksesta voisi kirjoitella pitempäänkin. Vasaraa kone on saanut kestää. Kiertokangesta ei löydy kohtaa johon vasara ja katkaisumeisseli ei olisi osunut, samoin mäntä, josta löytyi kaksi numeroksi tunnistettavaa merkkiä. Puhallusvennttiilin paikka on nyt myös kunnossa. Pitää vielä sorvista löytää sopiva venttiili, joka samalla tiivistää vesitilan. Ko. venttiili oli deaktivoitu kokonaan ja sijoitettu kierteeseen tankin venttiili ilmeisestikin veden poistoa varten. Kunhan ilmat lämpenee, niin remontti jatkuu.

Karhu on suihkua ja pönttöjä vaille valmis. Uusi konepeti on alla tervattuna. Koekäynnistystäkin voisi yrittää lähiaikoina.