Piti aloittaa valuharrastus kesällä, kun tuli tarve -22 Wiken pärräpuolakahvalle. Valoin ensimmäisen messingistä ja se on nyt puolivalmiina viken kyljessä.
Kyselin pari vuotta sitten yhdeltä kellonvalajalta pronssivalujen hintoja ja meinasin pudota jakkaralta saatuani tarjouksen muutamasta pikku-osasta GG.n ruiskutuspumppu oli yksi esimerkki ja hintakin valulle oli vain 1000€. Motivoi kummasti uunin tekoon, kun noita tarpeita tuli enemmän. Pumppu on nyt valettu ja koneistettukin lähes valmiiksi. Arposen Karilta sain pari mäntää, joten tarvitsee vain kalvaa pesä 14 milliin. Noita valutöitä on nyt tullut muutamia alumiinistakin. Sulatin vanhoja mäntiä ja valöin uuden männän tuohon AVA 1 Petter-dieseliin. Savuja ei vielä ole otettu. Laakereitakin on valettu muutama. Yksi tuohon pikku Porilaiseen, joka Tamppiksessa kävi hetken kuivana lubrikaatin varren löysättyä. Nälkä kasvaa syödessä ja nyt on isompi uuni kuivumassa. Saa kunnon upokkaan lämpenemään. Vanhalla pikku-uunilla valoin päivällä Juho-Erkin kaivuriin kaivuupuomin pusla-aihiot, joita huomenna pääsee sorvailemaan. Samalla pitää sorvata tappeihin uudet kierteet. Tappien sokan virkaa on rekipultit hoitaneet ties kuinka pitkään. Muutama männänrengaskin pitää vielä sorvata. Pääkön Martti toi hyviä aihioita ja Oskullakin oli Ferkun sylinteriputkia. Unohtuivat. kun haettiin Juho-Erkillekin jo kolmas moottori. Putket ovat hyvia rengasaihioita, niiden tasaisen rakenteen vuoksi. Vanhoissa vauhtipyörissä on pienille renkaille vähän liian paljon sorvattavaa. Oskulta tuotuun Teijolaiseen sorvasin yhden puristusrenkaan ja voitelurenkaan. Rautakin pitää saada sulamaan ja fosforin lisäyksen avulla pitäisi valuraudan sulamislämpötila saada 900 asteesen. Päivälliset puslanaihiot tarvitsivat reilun 1300 astetta. messinki sulasi upokkaan pohjalla jo 1100 asteessa, mutta tuo viimeinen paperikoneen pikkutelan laakeri tarvitsi  vähän riskimmän lämmityksen. Kunhan tuo uusi uuni kuivaa, niin pronssi ja messinki sulavat kyselemättä. Päivällä unohtui vielä boraksin lisääminen upokkaaseen, joten sekin vaikutti kielteisesti tulokseen. Kuonaa oli kolmannes upokkaan sisällöstä. Tarvitsee huomenna yrittää vielä uudestaan parin pusla-aihion osalta. Sitten pitää ruveta köykämiinistä valamaan käämintäkoneen osia. On nuo magneetonkorjaajat niin ylösotettuja ja meillakin olisi vielä pari edisonia, joista on pitkä käämi poikki. Keräsen Tatulla on pari kaksipyttyisen magneettoa odottanassa vuoroaan. Muutamat venttiilinseetit pitäisi myös rotsata, joten pitää Kelttia käydä haastattelemassa. Tässä on kyllä itselläkin aikaa tehdä venttiilirotsi sorvin kovapaloilla tai akselista karkaisemalla.
Jauhemetallurgia on myöskin työn alla, Meillä on yhteistyöprojekti yhden Ivon tutkijan kanssa. laitoin päivällä häneen matkaansa purkin metallipölyä, joten siitäkin kuulee varsin pian. Han käyttää induktiokuumenninta ja jaksoluvut tuntuvat olevan hyvinkin tärkeitä prosessissa. Mekanismissä kaapataan yksi happiatomi rautamolekyyleista ja tuloksena on niin sanottua rautasientä joka on helppo muotoilla ja kovettuu taottaessa. Prosessi toimii reilusti alle raudan sulamispisteen.
 Autoteollisuus on suurin käyttajaryhmä jauhemetallurgialle ja mm, synkronirenkaat, vaihdelaatikon hammaspyörät, sekä jopa kiertokanget valmistetaan ko. menetelmällä.
Tästäkin laitan lisätietöja projektin edetessä. En saanut lupaa käyttää keittiön mikroaaltouunia jostakin syystä näihin tarkoituksiin. Täytyy siis hankkia oma mikro ja induktiolevy.

"....
valöin uuden männän tuohon AVA 1 Petter-dieseliin. Savuja ei vielä ole otettu. "

Se onkin tuo männän koneistus oma taiteenlajinsa, männästä kun pitäisi saada oikeassa suhteessa soikea ja kartio. Kerran yritin yhtä moottoripyörän mäntää sorvata, mutta ei siitä hyvä tullut, leikkaili kiinni.

Uusi 80mm AVA Petterin mäntä näyttää maksavan n.44€ tappeineen Englannissa.

"...
On nuo magneetonkorjaajat niin ylösotettuja ja meillakin olisi vielä pari edisonia, joista on pitkä käämi poikki. Keräsen Tatulla on pari kaksipyttyisen magneettoa odottanassa vuoroaan."

Tarkoitus on ottaa se SEM työn alle tässä lähipäivinä, se oli käsittääkseni se kiireellisempi? Ottaa aina hieman enemmän aikaa tuollainen magneetto, johon ei ole valmiiksi käämiarvoja tiedossa. Pitää purkaa entinen käämitys pois ja laskea kierrosmäärät. Toisiokäämin kierrosarvot vaihtelevat välillä 6000-14 000 kierrosta lankaa ja langan vahvuudet ovat välillä 0,05mm-0,10mm. Jos olisi arvot tiedossa, niin vanhat langat voisi lyödä suoraan puukolla poikki ja alkaa heti rungon uudelleen eristämisellä. Muutama muukin magneetto olisi vailla käämiarvojen selvittelyä. Toisinaan tuntuu, että onko Boschillakaan tehty kahta samanlaista magneettoa, kun aina tulee vaan uusia tyyppimerkintöjä vastaan, joihin ei ole arvoja tiedossa.

Edison magneetto on myös täysin tuntematon käämien suhteen ja muutenkin vähemmän käytetty merkki suomessa. Korjattavissa sekin kuitenkin on.

Hyvä homma. Saadaan tuo teijolainenkin pelittämään. Tosin yksi venttiilinseetikin pitää vielä koneistaa, joten magneettokon kerkiää hyvin. Noista valuista vielä sen verran, että moottoripyörän mäntää en ala edes yrittämään, mutta sain jonkinlaiset mitat vanhasta petterin männästä, eikä konekaan ole mikään kierroshirmu. Petterin männän valaminen ei tosiaankaan ole edes kannattavaa tuon stationary motorpartsin vuoksi, mutta useamman kerran hakuyritysten vuoksi piti ryhtyä hommaan. kun sieltäkään ei silloin mäntää löytynyt. Nyt tosin tilanne on toinen. Sopiva kalvain männäntapille maksoi melkein neljä kertaa nykyisen männän hinnan, mutta minkäs teet ja lantikassakin on samankokoiset tapit. Mäntäkin on pyöreä lieriö. Totta puhut Boscheista. Mallikirjo on harrastajalle melkoinenkin probleema, mutta on hyvä, että joku kuitenkin viitsiii niitäkin selvittää.

Nyt on KemikaaliAlin SEMin käämien salat lopultakin selvitetty. Taisi olla yksi työläimmin purkautuvista magneetoista. Lieneekö kyseessä jokin kemiallinen reaktio vai tärinästä johtuva ilmiö, mutta toisiokäämilanka oli erittäin murenevaa sorttia. Lanka lähti suunilleen 5-10cm pätkinä pois (kokonaisuudessaanhan lankaa on n. 1km). Lanka oli 0,05mm vahvuista ja katkesi toisinaan jopa omasta painostaan. Tämä "hapero lanka" ilmiö tulee toisinaan esille, mutta syytä en ole sille keksinyt. Kyseisissä tapauksissa itse magneetto on yleensä jopa suhteellisen siisti kuntoinen. Joku toinen magneetto voi olla umpiruosteessa, mutta lanka on silti uudenveroista  vetolujuudeltaan.

Magneeton ankkuri on nyt puhdistettu, uudelleen eristetty ja uuden langan pyöritys aluillaan. Jos kaikki hommat menevät kohdalleen, niin loppuviikosta tulpanjohdosta saattaa näkyä jo kipinääkin.